Uuden Loiston FAQ

 
 

Uusi Loisto
Tasku Loisto

Tasku Loisto II

 


Ajankohtaista
Kartat
Ominaisuudet
Demo
Tuki ja FAQ
Laitteisto
Hankinta


Palaute

Kerro sähköpostilla!

Erilaisia karttatyyppejä ja terminologiaa

Virheellisiä tietoja tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.

Int.FI, miksi?

Mitä ovat vektorikartat?

Kenen materiaaleista Uuden Loiston omat vektorikartat on laadittu.

Vastaako navigointiohjelma virallista merikarttaa?

Saako Uuteen Loistoon sinistä merikarttaa?

Automaattisesta reitityksestä

Gps-tarkkuus?

Miksi samaa suunniteltua reittiä ei voi ajaa kahteen suuntaan?

Miksi reittipisteitä ei voi muuttaa gps:n ollessa toiminnassa?

Miksi reittejä ei voi tehdä ajetusta matkasta kerätystä aineistosta automaattisesti?

Montako reittiä, reittipistettä, matkaa tai muistiinpanoa Uusi Loisto voi käsitellä?

Saako Uuden Loiston reitit syötettyä gps-laitteille?

Onko Uudessa Loistossa rajaton kartta?

Ovatko kivet samoissa kohdissa kuin virallisissa MKL:n kartoissa?

Hävittääkö tietokonenavigointi perinteiset navigointitaidot?

Reittisuunnittelun tarkkuudesta

Yönäytöistä

Haahkaparvi

Miksi alus näkyy kartalla 170 metriä väärässä paikassa

Minkä aineiston hankkimista 3D-esitys maa-alueilta vaatii?


Vastaukset

Erilaisia karttatyyppejä ja terminologiaa

Karttojen nimityksistä ja karttatyypeistä on nykyisin monenlaisia käsityksiä. Uusi Loisto käyttää kolmenlaisia karttoja:

  • Merikarttoja, kutsutaan myös merikorteiksi
  • Maastokarttoja, kutsutaan myös nimellä topo- tai peruskartta.
  • Tiekarttoja, jotka esittävät tieverkkoa.

Nykyisin etenkin tiekartta samaistetaan maakartaksi. Uuden Loiston maakartta tarkoittaa maastokartan ja tiekartan yhdistelmää joka piirretään maastokartan tapaisesti. Lisätietoja kartoista, etenkin maastokartoista löytyy teoksesta:
Osmo Niemelä, Maasto ja kartta. Suosittelen.

Virheellisiä tietoja tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.

Eri messuilla ja muualla toistetaan jatkuvasti muun muassa seuraavia väittämiä tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.

Tietokoneohjelmat ovat hitaita. Vastine: Tietokoneet käyttävät nopeampia prosessoreja ja niissä on enemmän muistia kuin muissa järjestelmissä joten tietokoneiden suorituskyky on moninkertainen verrattaessa muihin laitteisiin. Tietokoneohjelmistot ovat monipuolisempia ja tämä osittain kompensoi suorituskykyä.

Tietokoneet kaatuvat. Vastine: Tämä piti paikkansa vielä esimerkiksi Windows-98:n versioiden aikana. Ei enää. Useissa muissa järjestelmissä on vastaavia käyttöjärjestelmiä käytössä piilotettuna (esim Embedded Windows). Nykyisin kun eräisiin plottereihin lisätään ominaisuuksia joita on ollut vuosia käytössä tietokoneissa niin plottereiden toimintavarmuus on alkanut kärsiä.

Tietokoneiden näytöt eivät näy kirkkaassa auringonpaisteessa. Vastine: Tämäkin piti paikkansa muutama vuosi sitten. Nykyisissä kannettavissa on näyttöjä jotka toimivat erinomaisesti kirkkaassa auringonvalossa(mm Crystal Bright teknologia). 

Mikäli navigointiohjelma asennetaan hyvinkin vanhaan "ylimääräiseen" tietokoneeseen saadaan suuri osa ylläolevista väitteistä toteutumaan.

Int.FI, miksi?

Int.FI nimitys on annettu Uudessa Loistossa Merenkulkulaitoksen "Sinisille kartoille" koska ne perustuvat kansainvälisen INT-kartankuvausstandardin suomalaiseen sovellukseen.

Mitä ovat vektorikartat?
Vektorikartat ovat karttoja jotka on tallennettu piirtoelementteinä. Jokaisesta kartalla olevasta kivestä, turvalaitteesta ja alueesta on karttatiedostossa numeerinen paikkatieto. Näiden tallennettujen koordinaattien mukaan kartta piirretään aina tarvittaessa uudestaan halutulla tarkkuudella. Vektorikartat eroavat niinsanotuista skannatuista kartoista juuri tämän uudelleenpiirron takia. Ne eivät ole kuvia kartasta joka näytetään suurennettuna tai pienennettynä. Vektorikarttoja voidaan myös muokata piirtovaiheessa. Siitä voidaan jättää joitain elementtejä piirtämättä.

Sivun alkuun

Kenen materiaaleista Uuden Loiston kartat on laadittu.

Uuden Loiston kartat on laadittu samasta Fingis-aineistosta kuin MKL:n viralliset merikortit. Kaikki Uuden Loiston piirtämät yksityiskohdat ovat samoissa paikoissa. Piirtotekniikka on joissain kohdin erilainen kuin merikartoissa (esim: liekkiviivat ja kaapelit). Maakartat Suomesta perustuvat  Maanmittauslaitokselta lisensioituun aineistoon. Maailmankartta on lähtöisin NIMA:sta.

Vastaako navigointiohjelma virallista merikarttaa?
Ei. Virallisia merikarttoja ovat ainoastaan MKL:n julkaisemat paperiset merikartat tai ENC-aineistolla varustettu tyyppihyväksytty ECDIS-järjestelmä. Tietokoneohjelmissa on aina virheitä, vaikka ohjelman toimittaja tietysti yrittää tehdä ohjelmistoistaan virheettömiä. Jos virallinen kartta eroaa Uuden Loiston näyttämästä kartasta, toimi virallisen kartan mukaan.

Saako Uuteen Loistoon "sinistä" merikarttaa?

Kyllä. Uuteen Loistoon saa siniset merikortit. Ne saa jopa vihreinä eli perinteisen näköisinä:

 

 

 

 

Merenkulkulaitoksen vuonna 2003 julkaisemat INT-kartat eroavat vanhoista Fingis-pohjaisista kartoista seuraavin tavoin:

INT-Kartan koordinaatisto on wgs-84 josta johtuen kartalle piirrettävät pituus- leveyspiirit ovat eri paikassa. Erolla ei ole vaikutusta ohjelman käyttöön.

Osa paikannimistä on vaihtunut, ero ei ole merkityksellinen.

Osa karttasymboleista on uusittu. Muutos ei oleellisesti vaikuta kartan lukukelpoisuuteen.

Väritys on sininen. Uudessa Loistossa on tämä väritysmalli ollut mukana jo vuodesta 2000 alkaen.Kaikki kivet, turvalaitteet, syvyyskäyrät ja muut karttamerkinnät ovat samoissa paikoissa!

Automaattisesta reitityksestä

Uuden Loiston automaattinen reititys ottaa huomioon aluksen ilmoitetun syväyksen. Se ei tee reittiä liian matalille väylille. Uusi Loisto siirtää laadittua reittiä halutun metrimäärän (oletus 18) oikealle väyläviivasta. Alituskorkeuksien ja väylän leveyden tarkistaminen jää kipparin vastuulle. Joissain kapeissa kohdissa ja huonoihin väylätietoihin perustuva laadittu reitti kulkee maata myöten. Käytä harkiten automaattiohjausta.

Sivun alkuun

Gps-tarkkuus?
Gps on hyvissä olosuhteissa kohtalaisen tarkka paikannuslaite. Kuitenkin sen antama paikka saattaa heittää oikeasta useita satoja metrejä. Koska:

  • USA:n armeija aiheuttaa sattumanvaraisia häiriöitä paikannukseen. Häirintä on poistettu 1.5.2000.
  • Virhemarginaali on kaksinkertainen useiden valmistajien ilmoittamiin, koska virheen suunta ei ole tiedossa.
  • Huono satelliittikonfiguraatio tai katveissa olevat satelliitit aiheuttavat epätarkkuutta.

Parhaimmat laitteet kuitenkin pystyvät alle metrin paikannustarkkuuteen differentiaalikorjauksella. Differentiaalivastaanotin on hyvä lisälaite gps:lle. Tietyissä tilanteissa differentiaalivastaanotin saattaa heikentää paikannusta.  Isossa Loistossa on myös eräiden gps-laitteiden jäännösarvoihin perustuva paikannuksen valvonta.

Sivun alkuun

Miksi samaa suunniteltua reittiä ei voi ajaa kahteen suuntaan automaattiohjauksella?
Veneilyssä kuten muussakin liikenteessä on hyvä kulkea väylien oikeata reunaa. Väylän väärällä puolella tai keskiviivalla ajo aiheuttaa vaaratilanteita.

Sivun alkuun

Miksi reittipisteitä ei voi muuttaa gps:n ollessa toiminnassa?
Se on liian vaarallista koska silloin huomio siirtyy aluksen ohjaamisesta ja tähystämisestä liiaksi tietokoneen käyttöön. Karahtaa kivelle helposti kokemuksien mukaan.

Sivun alkuun

Miksi reittejä ei voi tehdä ajetusta matkasta kerätystä aineistosta automaattisesti?
Paikannuslaitteen epätarkkuus ja poistetut matkapisteet aiheuttavat oikaisuja karien ja matalikkojen kautta.

Sivun alkuun

Montako reittiä, reittipistettä, matkaa tai muistiinpanoa Uusi Loisto voi käsitellä?
Talletettujen tietojen määrää rajoittaa ainostaan tietokoneen kovalevyn koko. Käytännössä tila rajaton. Reittipisteitä ei kuitenkaan voi olla yhdelle reitille yli 999, koska kaikki automaattiohjauslaitteet eivät hyväksy tätä suurempia numeroita. Rajoitusta ei ole toteutettu Uudessa Loistossa.

Sivun alkuun

Saako Uuden Loiston reitit syötettyä gps-laitteille?
Kyllä ja ei. Uusi Loisto tulostaa reittisuunnitelman tiedostoon josta se voidaan muuttaa eräiden gps-laitteiden käyttämään latausmuotoon joko käsin, pienellä tietokoneohjelmalla tai jopa sanojenkäsittelyohjelman makroilla. Uuden Loiston www-sivuille voidaan kerätä tälläisiä apuohjelmia tai tietoja niistä mikäli tarvetta tulee.  Uusi Loisto osaa myös tulostaa reitit WPL- ja RTE-sanomina. Jotkin gps-laitteet osaavat noukkia reittien tiedot näistä.

Sivun alkuun

Onko Uudessa Loistossa rajaton kartta?
Kyllä ja ei. Nykyisin jo poistuvien KKJ-järjestelmässä olevilla kartoilla on kaistarajojen aiheuttama katko kartan yhtenäisyydessä(Fingis). Kaistarajat kulkevat pituusasteiden 19.30, 22.30, 25.30, 28.30 ja 31.30 kohdalla.

Sivun alkuun

Ovatko kivet samoissa kohdissa kuin virallisissa MKL:n kartoissa?
Kyllä. Uuden Loiston käyttämät kartat on tuotettu samasta aineistosta kuin MKL:n viralliset merikartat. Kivet ja muut kohteet ovat samoissa ja yhtä oikeissa paikoissa kuin merikartoissa. Alunperin kivien paikat on sijoitettu silmämääräisesti piirretyille kartoille, josta ne siirretty digitoimalla nykyisiin karttoihin. Nykyaikana paikat saadaan numeerisilla koordinaateilla eri lähteistä, kuten Maanmittauslaitokselta joten ne ovat tarkkoja. Ongelma on, että kustakin kivestä ei tiedetä sen merkitsemistapaa eikä aikaa. Käytettäessä yhdistettyä maa+meri karttaa kiviä, matalikkoja, kivikkoja yms on kartoilla paljon enemmän kuin pelkilä merikorteilla.

Sivun alkuun

Hävittääkö tietokonenavigointi perinteiset navigointitaidot?
Ei, päinvastoin. Mikäli tälläisen ohjelman käyttäjällä on vähäinenkin halu omaksua perinteisiä navigointitaitoja, toimii kunnollinen navigointiohjelma väsymättömänä ja tarkkana vertailukohteena omille päätelmille ja havainnoille. Joskus on hyvä todella varmistua, kumpi kahdesta salmesta on se oikea.

Sivun alkuun

Reittisuunnittelun tarkkuudesta
Reitti on voitava suunnitella kartan avulla sellaiseksi että sitä myöten voidaan myös ajaa turvallisesti. Turvallisuuteen vaikuttavat käytettävien karttapohjien tarkkuus ja selvyys. Uuden Loiston vektorikarttojen avulla reitit voidaan suunnitella kulkemaan myös saaristojen keskellä. Vanhojen rasterikarttojen tarkkuus ei riitä saaristoreittien suunnitteluun. Sama koskee myös vanhoilta rasterikartoilta digitoituja vektorikarttoja. Näitä jälkimmäisiä käytettäessä turvamarginaalit on pidettävä riittävän suurina, Uuden Loiston karkeimmissa rasterikartoissa useassa kilometrissä. Uuden Loiston automaattisen reitinsuunnittelun tulokset on hyvä tarkistaa ainakin mikäli niitä myöten ajetaan automaattiohjauslaitteella. Kapeikoissa reitti saattaa kulkea maissa.

Sivun alkuun

Yönäytöistä
Ihminen näkee silmässä olevien tappi- ja sauvasolujen avulla. Tappien avulla nähdään värit ja kaikki yksityiskohdat. Sauvasolujen tarkkuus on huonompi ja ne eivät tarvitse toimiakseen paljoakaan valoa. Yleistäen molempia on suojeltava suurilta valokontrasteilta, ei saa häikäistyä. Silloin kun silmä sopeutuu pimeään, näkö siirtyy enemman sauvasolujen varaiseksi ja näköherkkyys kasvaa, mutta samalla silmä altistuu myös häikäisylle, jota on yhä enemmän varottava näkö- ja navigointikyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman hyvänä. Erilliset yönäytöt eivät yleensä toimi muutoin kuin päivällä, jolloin ne näyttävät yönäytöiltä. Ainoa keino erottaa pimeässä muutakin kuin tietokoneen kuvaruutu on laskea ensin näytön kirkkautta siten että mustat kohdat juuri häviävät ja sitten muuttaa kontrastia siten että halutut yksityiskohdat juuri ja juuri erottuvat. Useimmissa lcd- ja tft-näytöissä ei ole riittävää kontrastin ja kirkkauden säätömahdollisuutta. Yöllä olisi parasta jakaa tehtävät ohjaamiseen ja navigointiin. Ohjaaja ei saa vilkaistakaan kuvaruutua vaan toimii navigaattorin ohjeiden mukaan.

Haahkaparvi
Aukealla selällä paikallaanpysyvä haahkaparvi saattaa paljastaa karikon. Varokaa.

Miksi alus näkyy kartalla 170 metriä väärässä paikassa
Gps:n ja ohjelman käyttämät datumit(koordinaattijärjestelmät) ovat ristiriidassa. Esimerkiksi toisessa on Finnish Hayford ja toisessa WGS-84. Korjaa virhe joko Uuden Loiston asetuksista tai gps:n asetuksista.

Minkä aineiston hankkimista 3D-esitys maa-alueilta vaatii?

Kolmiulotteinen kuvan piirtämiseksi maa-alueilta tarvitaan MML:n 25m korkeusaineisto. Aineisto toimitetaan ainoastaan peruskarttojen yhteydessä , jaon saatavilla vuoden 2003 toukokuussa. Se on hankittava Hannu Säles Oy:ltä.

Sivun alkuun


<<Edellinen sivu  Seuraava sivu>>

http://www.hannusales.fi
Sivua on viimeksi päivitetty 06.04.2006 

Copyright Hannu Säles Oy

  FAQ

Tukisivut

Ladattavat päivitykset