|
Erilaisia karttatyyppejä ja
terminologiaa
Virheellisiä tietoja tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.
Int.FI, miksi?
Mitä ovat vektorikartat?
Kenen
materiaaleista
Uuden Loiston omat vektorikartat on laadittu.
Vastaako navigointiohjelma
virallista merikarttaa?
Saako Uuteen Loistoon
sinistä merikarttaa?
Automaattisesta reitityksestä
Gps-tarkkuus?
Miksi samaa
suunniteltua reittiä ei voi ajaa kahteen suuntaan?
Miksi
reittipisteitä ei voi muuttaa gps:n ollessa toiminnassa?
Miksi
reittejä ei voi tehdä ajetusta matkasta kerätystä aineistosta automaattisesti?
Montako
reittiä, reittipistettä, matkaa tai muistiinpanoa Uusi Loisto voi käsitellä?
Saako Uuden Loiston
reitit syötettyä gps-laitteille?
Onko Uudessa Loistossa rajaton kartta?
Ovatko
kivet samoissa kohdissa kuin virallisissa MKL:n kartoissa?
Hävittääkö
tietokonenavigointi perinteiset navigointitaidot?
Reittisuunnittelun tarkkuudesta
Yönäytöistä
Haahkaparvi
Miksi alus
näkyy kartalla 170 metriä väärässä paikassa
Minkä
aineiston hankkimista 3D-esitys maa-alueilta vaatii?
Vastaukset
Erilaisia karttatyyppejä ja
terminologiaa
Karttojen nimityksistä ja karttatyypeistä on nykyisin
monenlaisia käsityksiä. Uusi Loisto käyttää kolmenlaisia karttoja:
- Merikarttoja, kutsutaan myös merikorteiksi
- Maastokarttoja, kutsutaan myös nimellä topo- tai
peruskartta.
- Tiekarttoja, jotka esittävät tieverkkoa.
Nykyisin etenkin tiekartta samaistetaan maakartaksi. Uuden
Loiston maakartta tarkoittaa maastokartan ja tiekartan yhdistelmää joka
piirretään maastokartan tapaisesti. Lisätietoja kartoista, etenkin
maastokartoista löytyy teoksesta:
Osmo Niemelä, Maasto ja kartta. Suosittelen.
Virheellisiä tietoja tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.
Eri messuilla ja muualla toistetaan jatkuvasti
muun muassa seuraavia väittämiä tietokonepohjaisista navigointiohjelmista.
Tietokoneohjelmat ovat
hitaita. Vastine: Tietokoneet käyttävät nopeampia prosessoreja ja niissä
on enemmän muistia kuin muissa järjestelmissä joten tietokoneiden suorituskyky
on moninkertainen verrattaessa muihin laitteisiin. Tietokoneohjelmistot ovat
monipuolisempia ja tämä osittain kompensoi suorituskykyä.
Tietokoneet kaatuvat.
Vastine: Tämä piti paikkansa vielä esimerkiksi Windows-98:n versioiden aikana.
Ei enää. Useissa muissa järjestelmissä on vastaavia käyttöjärjestelmiä käytössä
piilotettuna (esim Embedded Windows). Nykyisin kun eräisiin plottereihin
lisätään ominaisuuksia joita on ollut vuosia käytössä tietokoneissa niin
plottereiden toimintavarmuus on alkanut kärsiä.
Tietokoneiden näytöt eivät
näy kirkkaassa auringonpaisteessa. Vastine: Tämäkin piti paikkansa
muutama vuosi sitten. Nykyisissä kannettavissa on näyttöjä jotka toimivat
erinomaisesti kirkkaassa auringonvalossa(mm Crystal Bright teknologia).
Mikäli navigointiohjelma asennetaan hyvinkin
vanhaan "ylimääräiseen" tietokoneeseen saadaan suuri osa ylläolevista väitteistä
toteutumaan.
Int.FI,
miksi?
Int.FI nimitys on annettu Uudessa Loistossa
Merenkulkulaitoksen "Sinisille kartoille" koska ne perustuvat kansainvälisen
INT-kartankuvausstandardin suomalaiseen sovellukseen.
Mitä ovat vektorikartat?
Vektorikartat ovat karttoja jotka on tallennettu piirtoelementteinä. Jokaisesta kartalla
olevasta kivestä, turvalaitteesta ja alueesta on karttatiedostossa numeerinen
paikkatieto. Näiden tallennettujen koordinaattien mukaan kartta piirretään aina
tarvittaessa uudestaan halutulla tarkkuudella. Vektorikartat eroavat niinsanotuista
skannatuista kartoista juuri tämän uudelleenpiirron takia. Ne eivät ole kuvia kartasta
joka näytetään suurennettuna tai pienennettynä. Vektorikarttoja voidaan myös muokata
piirtovaiheessa. Siitä voidaan jättää joitain elementtejä piirtämättä.
Sivun alkuun
Kenen
materiaaleista Uuden Loiston kartat on laadittu.
Uuden Loiston kartat on laadittu samasta Fingis-aineistosta kuin MKL:n viralliset
merikortit. Kaikki Uuden Loiston piirtämät yksityiskohdat ovat samoissa paikoissa.
Piirtotekniikka on joissain kohdin erilainen kuin merikartoissa (esim: liekkiviivat ja
kaapelit). Maakartat Suomesta perustuvat Maanmittauslaitokselta
lisensioituun aineistoon. Maailmankartta on lähtöisin NIMA:sta.
Vastaako
navigointiohjelma virallista merikarttaa?
Ei. Virallisia merikarttoja ovat ainoastaan MKL:n julkaisemat paperiset
merikartat tai
ENC-aineistolla varustettu tyyppihyväksytty ECDIS-järjestelmä. Tietokoneohjelmissa on
aina virheitä, vaikka ohjelman toimittaja tietysti yrittää tehdä ohjelmistoistaan
virheettömiä. Jos virallinen kartta eroaa Uuden Loiston näyttämästä kartasta, toimi
virallisen kartan mukaan.
Saako Uuteen Loistoon
"sinistä" merikarttaa?
Kyllä. Uuteen Loistoon saa siniset merikortit. Ne
saa jopa vihreinä eli perinteisen näköisinä:

Merenkulkulaitoksen vuonna 2003 julkaisemat
INT-kartat eroavat vanhoista Fingis-pohjaisista kartoista seuraavin
tavoin:

INT-Kartan koordinaatisto on wgs-84 josta johtuen
kartalle piirrettävät pituus- leveyspiirit ovat eri paikassa. Erolla ei ole
vaikutusta ohjelman käyttöön.
Osa paikannimistä on vaihtunut, ero ei ole
merkityksellinen.
Osa karttasymboleista on uusittu. Muutos ei
oleellisesti vaikuta kartan lukukelpoisuuteen.
Väritys on sininen. Uudessa Loistossa on tämä
väritysmalli ollut mukana jo vuodesta 2000 alkaen.Kaikki kivet, turvalaitteet, syvyyskäyrät ja muut karttamerkinnät ovat samoissa
paikoissa!
Automaattisesta reitityksestä
Uuden Loiston automaattinen reititys ottaa
huomioon aluksen ilmoitetun syväyksen. Se ei tee reittiä liian matalille
väylille. Uusi Loisto siirtää laadittua reittiä halutun metrimäärän (oletus 18)
oikealle väyläviivasta. Alituskorkeuksien ja väylän leveyden tarkistaminen jää
kipparin vastuulle. Joissain kapeissa kohdissa ja huonoihin väylätietoihin
perustuva laadittu reitti kulkee maata myöten. Käytä harkiten
automaattiohjausta.
Sivun alkuun
Gps-tarkkuus?
Gps on hyvissä olosuhteissa kohtalaisen tarkka paikannuslaite.
Kuitenkin sen antama paikka saattaa heittää oikeasta useita satoja metrejä. Koska:
- USA:n armeija aiheuttaa sattumanvaraisia häiriöitä
paikannukseen. Häirintä on poistettu 1.5.2000.
- Virhemarginaali on kaksinkertainen useiden valmistajien
ilmoittamiin, koska virheen suunta ei ole tiedossa.
- Huono satelliittikonfiguraatio tai katveissa olevat satelliitit
aiheuttavat epätarkkuutta.
Parhaimmat laitteet kuitenkin pystyvät alle metrin
paikannustarkkuuteen differentiaalikorjauksella. Differentiaalivastaanotin on hyvä
lisälaite gps:lle. Tietyissä tilanteissa
differentiaalivastaanotin saattaa heikentää paikannusta. Isossa Loistossa on myös eräiden gps-laitteiden jäännösarvoihin
perustuva paikannuksen valvonta.
Sivun alkuun
Miksi samaa suunniteltua reittiä ei voi ajaa kahteen suuntaan
automaattiohjauksella?
Veneilyssä kuten muussakin liikenteessä on hyvä kulkea väylien oikeata reunaa.
Väylän väärällä puolella tai keskiviivalla ajo aiheuttaa vaaratilanteita.
Sivun alkuun
Miksi reittipisteitä ei voi muuttaa gps:n ollessa toiminnassa?
Se on liian vaarallista koska silloin huomio siirtyy aluksen
ohjaamisesta ja tähystämisestä liiaksi tietokoneen käyttöön. Karahtaa kivelle
helposti kokemuksien mukaan.
Sivun alkuun
Miksi reittejä ei voi tehdä ajetusta matkasta kerätystä aineistosta
automaattisesti?
Paikannuslaitteen epätarkkuus ja poistetut matkapisteet aiheuttavat
oikaisuja karien ja matalikkojen kautta.
Sivun alkuun
Montako reittiä, reittipistettä, matkaa tai muistiinpanoa Uusi Loisto
voi käsitellä?
Talletettujen tietojen määrää rajoittaa ainostaan tietokoneen kovalevyn koko.
Käytännössä tila rajaton. Reittipisteitä ei kuitenkaan voi olla yhdelle reitille yli
999, koska kaikki automaattiohjauslaitteet eivät hyväksy tätä suurempia numeroita.
Rajoitusta ei ole toteutettu Uudessa Loistossa.
Sivun alkuun
Saako
Uuden Loiston reitit syötettyä gps-laitteille?
Kyllä ja ei. Uusi Loisto tulostaa reittisuunnitelman tiedostoon
josta se voidaan muuttaa eräiden gps-laitteiden käyttämään latausmuotoon joko käsin,
pienellä tietokoneohjelmalla tai jopa sanojenkäsittelyohjelman makroilla. Uuden Loiston
www-sivuille voidaan kerätä tälläisiä apuohjelmia tai tietoja niistä mikäli
tarvetta tulee. Uusi Loisto osaa myös tulostaa reitit WPL- ja RTE-sanomina. Jotkin
gps-laitteet osaavat noukkia reittien tiedot näistä.
Sivun alkuun
Onko Uudessa
Loistossa rajaton kartta?
Kyllä ja ei. Nykyisin jo poistuvien KKJ-järjestelmässä olevilla kartoilla on
kaistarajojen aiheuttama katko kartan yhtenäisyydessä(Fingis). Kaistarajat kulkevat
pituusasteiden 19.30, 22.30, 25.30, 28.30 ja 31.30 kohdalla.
Sivun alkuun
Ovatko kivet samoissa kohdissa kuin virallisissa MKL:n kartoissa?
Kyllä. Uuden Loiston käyttämät kartat on tuotettu samasta aineistosta kuin MKL:n
viralliset merikartat. Kivet ja muut kohteet ovat samoissa ja yhtä oikeissa paikoissa
kuin merikartoissa. Alunperin kivien paikat on sijoitettu silmämääräisesti
piirretyille kartoille, josta ne siirretty digitoimalla nykyisiin karttoihin. Nykyaikana
paikat saadaan numeerisilla koordinaateilla eri lähteistä, kuten Maanmittauslaitokselta
joten ne ovat tarkkoja. Ongelma on, että kustakin kivestä ei tiedetä sen
merkitsemistapaa eikä aikaa. Käytettäessä yhdistettyä maa+meri karttaa kiviä,
matalikkoja, kivikkoja yms on kartoilla paljon enemmän kuin pelkilä
merikorteilla.
Sivun alkuun
Hävittääkö
tietokonenavigointi perinteiset navigointitaidot?
Ei, päinvastoin. Mikäli tälläisen ohjelman
käyttäjällä on vähäinenkin halu omaksua perinteisiä navigointitaitoja, toimii
kunnollinen navigointiohjelma väsymättömänä ja tarkkana vertailukohteena omille
päätelmille ja havainnoille. Joskus on hyvä todella varmistua, kumpi
kahdesta salmesta on se oikea.
Sivun alkuun
Reittisuunnittelun
tarkkuudesta
Reitti on voitava suunnitella kartan avulla sellaiseksi että
sitä myöten voidaan myös ajaa turvallisesti. Turvallisuuteen vaikuttavat käytettävien
karttapohjien tarkkuus ja selvyys. Uuden Loiston vektorikarttojen avulla reitit voidaan
suunnitella kulkemaan myös saaristojen keskellä. Vanhojen rasterikarttojen tarkkuus ei riitä
saaristoreittien suunnitteluun. Sama koskee myös vanhoilta rasterikartoilta digitoituja
vektorikarttoja. Näitä jälkimmäisiä käytettäessä turvamarginaalit on pidettävä
riittävän suurina, Uuden Loiston karkeimmissa rasterikartoissa useassa kilometrissä.
Uuden Loiston automaattisen reitinsuunnittelun tulokset on hyvä tarkistaa
ainakin mikäli niitä myöten ajetaan automaattiohjauslaitteella. Kapeikoissa
reitti saattaa kulkea maissa.
Sivun alkuun
Yönäytöistä
Ihminen näkee silmässä olevien tappi- ja sauvasolujen avulla. Tappien
avulla nähdään värit ja kaikki yksityiskohdat. Sauvasolujen tarkkuus on huonompi ja ne eivät tarvitse toimiakseen paljoakaan valoa. Yleistäen
molempia on suojeltava suurilta valokontrasteilta, ei saa häikäistyä. Silloin kun
silmä sopeutuu pimeään, näkö siirtyy enemman sauvasolujen varaiseksi ja näköherkkyys kasvaa, mutta samalla
silmä altistuu myös häikäisylle, jota on yhä enemmän varottava näkö- ja navigointikyvyn
säilyttämiseksi mahdollisimman hyvänä. Erilliset yönäytöt eivät yleensä toimi muutoin kuin päivällä, jolloin ne
näyttävät yönäytöiltä. Ainoa keino erottaa pimeässä muutakin kuin tietokoneen
kuvaruutu on laskea ensin näytön kirkkautta siten että mustat kohdat juuri häviävät ja sitten muuttaa kontrastia siten että halutut yksityiskohdat juuri ja
juuri erottuvat. Useimmissa lcd- ja tft-näytöissä ei ole riittävää kontrastin ja kirkkauden säätömahdollisuutta. Yöllä olisi parasta jakaa
tehtävät ohjaamiseen ja navigointiin. Ohjaaja ei saa vilkaistakaan kuvaruutua vaan toimii navigaattorin ohjeiden mukaan.
Haahkaparvi
Aukealla selällä paikallaanpysyvä
haahkaparvi saattaa paljastaa karikon. Varokaa.
Miksi alus
näkyy kartalla 170 metriä väärässä paikassa
Gps:n ja ohjelman käyttämät
datumit(koordinaattijärjestelmät) ovat ristiriidassa. Esimerkiksi toisessa on
Finnish Hayford ja toisessa WGS-84. Korjaa virhe joko Uuden Loiston asetuksista
tai gps:n asetuksista.
Minkä
aineiston hankkimista 3D-esitys maa-alueilta vaatii?
Kolmiulotteinen kuvan
piirtämiseksi maa-alueilta tarvitaan MML:n 25m korkeusaineisto. Aineisto
toimitetaan ainoastaan peruskarttojen yhteydessä , jaon saatavilla vuoden
2003 toukokuussa. Se on hankittava Hannu Säles Oy:ltä.
Sivun alkuun
<<Edellinen sivu
Seuraava sivu>>
http://www.hannusales.fi
Sivua on viimeksi päivitetty
06.04.2006
Copyright Hannu Säles Oy
|